Uusi suunta energiapolitiikassa

May 08, 2014
2 kommenttia

EU-alueen energiapolitiikka on sekaannuksessa. Uusiutuvien energialähteiden tuki- ja veropolitiikan takia energiateollisuus on muuttumassa toimialaksi, jossa kaikki investoinnit ja tuotanto ovat jollain tavalla tuettuja. Loppujen lopuksi asiakkaat maksavat liikaa ja tietyt tuottajat saavat vähemmän tuloja laskeneiden tuottajahintojen takia. Tämä ei missään nimessä ole johdonmukaista energiapolitiikka.

Lähtökohtaisesti tukipolitiikan tarkoitus on hyväntahtoinen. Valtio tekee ilmastoystävällisestä uusiutuvasta energiasta kilpailukykyistä suhteessa muihin energiantuotantomuotoihin, kuten kivihiileen, öljyyn tai kaasuun takaamalla uusiutuvan energian tuottajalle (esimerkiksi) kiinteän hinnan. Mutta mitä tapahtuu, kun markkinoiden hintapaineet eivät ohjaa tuottajien toimia?

Uusiutuvien tukien toimimattomuudesta hyvä esimerkki on Saksan niin sanottu energiakäänne, tai energiewende, jonka aiheuttamia kustannuksia Saksassa on viime kuukausina karsittu. Muutoksella on ollut vaikutus muun muassa sähkön hinnan nousuun.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuottajalle luvattu takuuhinta saadaan lisäämällä sähkön hintaan lisämaksu. Eli kun sähkön markkinahinta on luvattua hintaa alhaisempi, maksavat kuluttajat lopulta erotuksen. Näin uusiutuvan energian tuet rahoitetaan kuluttajien kukkarosta ja tuottaja on tyytyväinen.

Saksan vientiteollisuudelle uusiutuvien energialähteiden tukien aiheuttama sähkön hintojen nousu maksoi viime vuonna 15 miljardia euroa. Toisin sanoen, Saksan vienti olisi ollut 15 miljardia suurempi, jos saksalaisyritykset eivät olisi maksaneet sähköstään kansainvälisiä kilpailijoitaan enemmän. Suurimpia maksajia Saksassa olivat raskaan teollisuuden suuret työllistäjät, kuten paperi- ja kemianteollisuus. Tosin pienemmät yritykset maksoivat sähkön lisälaskusta suhteessa suuria enemmän.

Tukipolitiikan ansiosta sähkön kuluttajahinnan todellinen nousu Saksassa on ollut 80 prosenttia vuosina 2010–2013. Saksan liittohallitus arvioi helmikuussa, että noin 7 miljoonaa saksalaiskotitaloutta elää energiaköyhyydessä, eli käyttää yli 10 prosenttia tuloistaan energialaskuun.

Eikä Saksan sähköntuotanto ole energiakäänteen myötä tullut sen puhtaammaksi. Itse asiassa hiilenpoltosta on tullut entistä kannattavampaa ja suurimpina kärsijöinä ovat olleet hiilivoimaloita ilmastoystävällisemmät kaasu- ja ydinvoimalat.

Kannatan Euroopan laajuisia toimivia energiamarkkinoita ja uusiutuvien energiamuotojen laajempaa käyttöä. Mutta markkinoiden tulee perustua markkinatalouteen, ei tukirahalla sosialisoituun tuotantoon. Tällainen tuotanto ei luo uusia työpaikkoja; siis sellaisia työpaikkoja, joilla olisi työllisyyttä kokonaisuudessa lisäävä vaikutus.

Nykyinen tie takaa kuluttajille kalliit ja tuottajille toimimattomat keinotekoiset energiamarkkinat, emmekä silti pääse eroon hiilenpoltosta.

Kreikan kriisi ei ole ohi

May 02, 2014
3 kommenttia

Kreikka palasi äskettäin muodollisesti lainamarkkinoille, mutta maan taloudelliset vaikeudet eivät suinkaan ole ohi, eikä paluu markkinoillekaan ole aivan aito. Kreikan olemassa oleville veloille on myönnetty huomattavia helpotuksia, ja lisää on tulossa. Lisäksi Euroopan keskuspankki on luvannut tarvittaessa ostaa sijoittajilta kriisimaiden velkakirjoja ”rajattomasti”, eli Kreikan velkakirjoihin sijoittamisessa ei itse asiassa ole normaalia markkinariskiä.

Maan taloudellista tilannetta ei siis juuri voi kuvailla markkinaehtoiseksi, koska maa ei itse selviä vastuistaan. Kreikan julkinen velka saavutti tänä vuonna 177 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ollen näin suhteessa korkeampi kuin vuonna 2010, kun maa sai ensimmäisen pelastuspakettinsa. Velan takaisinmaksua ei myöskään helpota maata koetteleva deflaatio, joka pahentaa todellisia lainakustannuksia.

Lisäksi Kreikan talouden kasvuennusteita on viimepäivinä tarkistettu alaspäin. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi Kreikan talouden kasvavan vain 0,6 prosenttia vuonna 2014. Maan talouskasvun pitäisi tulevina vuosina olla peräti neljän prosentin luokkaa, jotta se selviäisi tulevista maksuistaan. Näyttää toivottomalta, että Kreikka pystyisi ilman lisähelpotuksia pysymään maksuohjelmansa tasalla.

Kreikan velkojen uudelleenjärjestely lienee tosiasia melko pian eurovaalien jälkeen. Maan valtiovarainministeri Stournaras kertoi avoimesti tavoittelevansa tätä, kun kysyin asiaa hänen vieraillessaan europarlamentin talousvaliokunnassa. Mahdollisesti velkojen laina-aikaa venytetään ja myönnetyistä lainoista perittävää korkoa alennetaan. Velkaehtojen helpottaminen on käytännössä sama asia kuin myöntää velkoja anteeksi, mutta se on poliittisesti helpompaa kuin velkojen mitätöinti kokonaan.

Kansainvälinen valuuttarahasto jopa arvioi, että Euroopan hallitusten olisi annettava aikaisempia velkojaan anteeksi noin 4 prosentin verran suhteessa Kreikan bruttokansantuotteeseen, jotta maa saisi vanhat velkansa tasapainotettua. Lisäksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on myöntänyt, että Kreikan kanssa on puhuttu kolmannen tukipaketin mahdollisuudesta.

Kansalaisten onkin syytä olla tarkkana, ettei heitä johdeta harhaan Kreikan tilanteen suhteen. Äskettäin Eurostatin tilastonikkarit saivat laskettua Kreikalle 0,8 prosentin budjettiylijäämän varsin kyseenalaisin menetelmin, vaikka perinteisellä laskentatavalla maan budjetti olisi ollut 12,7 prosenttia alijäämäinen.

 

Vaalirauhaa

April 26, 2014
6 kommenttia

Tiimini vaalityötä on häiritty ilkivallalla. Helsinkiläinen tukijani liimasi pakettiautoonsa minun kuvani ja muutaman vaalilauseen. Nyt autosta on puhkottu renkaita jo kahteenkin otteeseen. Asiasta tehtiin tänään rikosilmoitus.

Sikäli kun tekijä lukee tätä blogia, vetoan että lopetat hölmön vandalismin. Demokratiassa meidän tulisi pystyä kunnioittamaan paitsi toistemme mielipiteenvapautta, myös omaisuudensuojaa. Et saavuta mitään vahingoittamalla pienyrittäjän yksityisomaisuutta.

Toivon kaikille ehdokkaille vaalirauhaa. Väitellään asioista sivistyneesti ja annetaan kansalaisten päättä kantansa ilman häiriöitä. Toki tiedän, että valtavalle enemmistölle suomalaisista tämä onkin itsestään selvää.