Perussuomalaisten pysyvänä tavoitteena on perusteettoman turvapaikanhaun minimointi ja ylipäänsä tehokas maahanmuuttopolitiikka. Siksi turvapaikkapolitiikkaa on vaatimuksestamme kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä, erityisesti hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman kautta. Ohjelman laatimisesta on kulunut hieman yli vuosi ja vaalikausi lähenee puoliväliään. Nyt on hyvä aika tarkastella, mitä maahanmuuttopolitiikassa on saatu aikaan erityisesti läpi koko turvapaikkaprosessin.

Ensinnäkin Suomen vetovoimatekijöitä on karsittu, jotta Suomesta ei ylipäänsä lähdettäisi hakemaan turvapaikkaa tarpeettomasti. Saksasta meriteitse tulleiden turvapaikanhakijoiden määrät romahtivat, kun laivayhtiöitä vaadittiin tarkistamaan matkustajien matkustusasiakirjat. Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla liikennettä rajoitettiin Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisiin huhtikuusta lokakuuhun 2016, mikä normalisoi tilanteen Venäjän rajalla.

Lisäksi lähtömaihin tiedotetaan sosiaalisessa mediassa maahanmuuttolinjan kiristyksistä, jotta ihmiset eivät perusteettomasti lähtisi liikkeelle alun perinkään. Turvapaikanhakijoiden määrät ovatkin vähentyneet selvästi. Kun esimerkiksi pahimmillaan vuoden 2015 syyskuussa turvapaikanhakijoita tuli yli 10800, vuoden 2016 joulukuussa hakijamäärä on enää alle 320. Monia vastaanottokeskuksia onkin jo lakkautettu.

Toiseksi, niiden osalta jotka kuitenkin saapuvat Suomeen hakemaan turvapaikkaa, prosessia on tehostettu. Maahanmuuttoviraston päätösvauhti on moninkertaistunut. Ilmeisen perusteettomat hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä.

Kolmanneksi, turvapaikkapäätökset ovat muuttuneet. Turvapaikkaa on entistä vaikeampi saada Suomesta. Oleskelulupia ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella. Perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin lisäämällä toimeentuloedellytys ja lisäkiristysten käyttöönottoa selvitetään. Linjaukset lähtömaiden turvallisuustilanteesta tarkistetaan säännöllisesti ja jos lähtömaan turvallisuustilanne on parantunut, oleskelulupa peruutetaan.

Turvapaikkapäätöksistä kielteisten päätösten osuus on kasvanut selvästi. Viime vuoden kolmannen neljänneksen turvapaikkapäätöksistä kielteisiä ja rauenneita päätöksiä oli 72 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen kielteisten turvapaikkapäätösten määrä oli selvästi suurempi kuin muissa maissa (Tanskassa 34 prosenttia, Ruotsissa 27 prosenttia ja Norjassa 22 prosenttia).

Neljänneksi, kun kielteinen päätös tulee, sen täytäntöönpanoa on nopeutettu. Hallinto-oikeuden kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää käsittelyajaksi Suomen, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Turvapaikkapäätösten valitusaikoja on lyhennetty. Tuomioistuinkäsittelyn nopeuttamiseksi ratkaisukokoonpanoja on supistettu.

Palautuksia on lisäksi tehostettu. Tiedotusta turvapaikanhakijoille vapaaehtoisen paluusta on parannettu ja tuhannet turvapaikanhakijat ovat palanneet takaisin vapaaehtoisesti. Tarvittaessa tehdään myös pakkopalautuksia, jos henkilö ei halua poistua maasta vapaaehtoisesti. Palautusten tehostamiseksi poliisin resursseja vahvistettu. Myös laittomaan maassa oleskeluun puututaan. Laittomasti maassa oleskelun ehkäisemiseksi on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma. Laittomasti maassa olevien tavoittamiseksi poliisin tehostettua ulkomaalaisvalvontaa on lisätty.

Viidenneksi, Suomi on tehnyt EU-tasolla työtä vaikuttaakseen globaaliin maahanmuuttotilanteeseen. Suomi on vaatinut voimakkaasti kahdenkeskeisissä neuvotteluissa ja EU-kokouksissa EU:n jäsenmailta ulkorajavalvontaa ja vastuuta rekisteröidä turvapaikanhakijat. Suomi myös kiirehtii neuvoston päätöstä turvallisten alkuperämaiden luettelosta ja vaatii myös Turkin kuulumista siihen. Kielteisen päätöksen saaneiden yhteispalautusoperaatioiden lisäämiseksi tehdään aktiivista yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa.

Tuloksia on siis tullut. Suomen maahanmuuttopolitiikka on järkevämpää ja tehokkaampaa kuin koskaan, eikä muutosta olisi tapahtunut ilman perussuomalaisia. Työ maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi kuitenkin jatkuu edelleen. Olen itse ehdottanut esimerkiksi kansalaisuuden kriteerien muuttamista Tanskan mallin mukaisesti.

 

3 Responses to Turvapaikkapolitiikka on parantunut läpi koko prosessin

  1. Tuomas says:

    Tilanne muuttuu kuntavaalien jälkeen. Alkavat seuraavan hallitusyhteistyön virittelyt, Kokoomus ja Keskusta muuttavat tyyliään. PS-jää yksin.

    Nykyinen tilanne on ajautunut hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa turvapaikanhakijoita on jonkinlaisessa välitilassa. Ei ole oleskelulupaa, mutta on valitusprosessi käynnissä.

    Perussuomalaiset saa rökäletappion kuntavaaleissa. Nyt on puolueilla vaikeuksia saada hyviä ehdokkaita. Kuntavaalien mittaus osoittaa myös yleistä puolueiden kannatusta. Kokoomus ja Keskusta rupeavat lämmittelemään suhteita SDP:hen ja Vihreisiin.

  2. Tuomas says:

    Miten minulle tulikaan Déjà-vu-fiilis kun luin alla olevan jutun ja mietin jonkun puolueen juttuja turvapaikanhakijoiden suhteen. 😉

    “Kreikan hallituksen ja Syrizan ongelma on, että vaikka seitsemän vuoden syöksykierre näyttäisikin olevan oikeamassa, kansalaisten arjessa parannusta ei näy. Syriza puolustautuu sillä, että asiat olisivat vielä huonommin jos konservatiivinen Uusi demokratia -puolue olisi vallassa.”
    http://yle.fi/uutiset/3-9481284

  3. Jolle says:

    Laitan tämän viestin tänne, vaikka laitoinkin saman jo Iltasanomien keskusteluun. Uskon, että teissä on sen verran selkärankaa ja halua pitää kiinni siitä, mitä on esitetty, että kannattaa kirjoittaa.

    Berner kertoi Yle:llä seuraavaa: “Ministerin mukaan autoveroon koskeminen ei ole työryhmässä ensisijaisten keinojen joukossa. Jos autoveroon ei kosketa, se tarkoittaa hankintatukijärjestelmiä”

    Perussuomalaiset kannattivat autoveron poistoa ennen eduskuntavaaleja. Ilmeisesti Keskustakin kannattaa autoveron poistoa, koska sitä aiemmin Bernerin esityksessä esitetttiin. Kokoomusko tätä vastaan sitten on? Vai onko niin, että parlamentaariseen työryhmään otetut autoveron kannattajat, eli erityisesti demarit, nyt sanelevat miten homma menee.

    Herätkää päättäjät eli hallitus. Antakaa suomalaisille vihdoin mahdollisuus hankkia autot ilman autoveroa, eli Suomi-lisää, niin kun lähes kaikkialla muuallakin maailmassa asia on.

    Minä kun luulin, että tällä vaalikaudella oli tarkoitus purkaa byrokratiaa, niin nyt sitten pohditaan uusia järjestelmiä erilaisten tukien muodossa. Eihän tässä ole mitään järkeä.