Maanantaina HS:n mielipidesivuilla esiteltiin pitkässä kirjoituksessa mielenkiintoisia tulkintoja eräistä maahanmuuttoon liittyvistä tilastotiedoista. Laadin vielä samana päivänä vastineen, mutta koska kriittinen näkökulma asiaan ei ilmeisesti juuri tällä kertaa mahdu mielipidepalstalle, julkaisen sen tässä hieman uudelleen muokattuna. (ennakkotietona kerrottakoon, että syksyn aikana aion pureutua syvällisemminkin maahanmuuton väestörakenteellisiin vaikutuksiin, samoin kuin työvoimapulan myyttiin ja huoltosuhteen parantamiseen)
Maahanmuutolla on peruuttamaton vaikutus väestörakenteeseen
Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen esitteli 17.8. kirjoituksessaan ”Maahanmuuton faktat tiedettävä” varsin valikoituja faktoja. Perustavana väitteenä kirjoituksessa oli, ettei maahanmuutto nykyisellään vaikuta Suomen väestörakenteeseen.
Virtanen muistutti, että vain 2,5% Suomen asukkaista on ulkomaan kansalaisia. Unohtumaan kuitenkin pääsi, että esimerkiksi vuonna 2008 Suomen kansalaisuuden sai Tilastokeskuksen mukaan 6700 ihmistä, joista 5900 Euroopan Unionin ulkopuolelta. Määrä vastaa noin kymmenystä Suomessa samana vuonna syntyneestä ikäluokasta. Kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät siis suinkaan näy vain ulkomaiden kansalaisia listaavassa tilastossa.
Edelleen Virtanen totesi, että Suomen nettosiirtolaisuus oli vuonna 2008 yli 15000 henkilöä. Tämä määrä puolestaan vastaa noin 25% Suomessa samana vuonna syntyneestä ikäluokasta, josta tietysti siitäkin osa on maahanmuuttajataustaisia lapsia. Esimerkiksi Helsingin kouluissa on jo nyt noin joka kymmenes lapsi maahanmuuttajataustainen, ja vuoteen 2020 mennessä määrä kasvaa Helsingin sanomien arvion (HS 5.2. 2008) mukaan lähes neljännekseen.
On tietysti mielipideasia, mikä on merkittävä vaikutus maamme väestörakenteeseen, mutta nykyisellä vauhdilla muutos tulee olemaan merkittävä millä tahansa mittapuulla. Kannattaa muistaa, että Suomi on maahanmuuton suhteen vasta aivan väestörakenteensa muutoksen alkuvaiheessa. Suomeen kun on ollut halukkaita tulijoita vasta parinkymmenen vuoden ajan.
Vielä vuonna 1990 Suomessa oli ulkomaiden kansalaisia Tilastokeskuksen mukaan vain 26 255, kun viime vuonna heitä oli 143 256, johon siis on lisättävä samalla aikavälillä kansalaisuuden saaneet. Muutostrendi on selvä ja kiistaton. Jos vuodesta 1990 alkanutta maahanmuuton kehitystä arvioidaan joitakin vuosikymmeniä eteenpäin, on vaikutus väestörakenteeseemme valtava – ja peruuttamaton.
Kansalaisilla täytyy olla oikeus totuudelliseen tietoon, jotta he voivat muodostaa käsityksensä Suomen maahanmuuttopolitiikasta. On mielenkiintoista, että valtion korkea virkamies tahtoo esitellä asioita niin yksipuolisessa valossa kuin Virtanen teki, ilmeisesti maahanmuuton lisäämistä toivoen. Työskenteleekö maahanmuuttojohtaja kenties provisiopalkalla?
21/08/2009
Hyviä huomioita, Sampo. Odotan mielenkiinnolla tulevia kirjoituksiasi aiheesta. Varsinkin patataantumuksellisen islamilaisen ideologian maihinnousu Suomeen on huolestuttavaa ja se olisi mielestäni jollakin laillisella tavalla estettävä.